Oma luottamusmies Työelämän tietopalvelu Palkka ja YT-neuvottelut Työsopimus
Previous
Next

MISTÄ ON KYSE?

Oletko allekirjoittamassa työsopimusta tai mietitkö mitä tulikaan allekirjoitettua? Omaluottamusmies kertoo helposti ja selkeästi mitä työsopimuksen tulee sisältää ja mitä työsopimusta tehdessä tulisi ottaa huomioon.

VÄLITTÖMÄT TOIMET

Omaluottamusmies-sivustolta löydät ohjeet työsopimuksen tulkitsemiseen.

Sovittu? Liity liittoon.

Mitä pitäisi ottaa huomioon työsopimusta tehdessä?

Piilota pieni präntti.Avaas vähän.

Työsopimus

Työsopimuksen tekeminen on neuvottelutilanne, jossa työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa työsuhteen ehtoihin. Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, jolla sovitaan työn tekemisen ehdoista. Työsopimuksella voidaan joissain asioissa sopia lainsäädännöstä ja työehtosopimuksesta poikkeavista ehdoista.

Tutustu työsopimukseen rauhassa ennen allekirjoittamista, jotta varmasti tiedät mihin sitoudut.

Työtehtävät

Työtehtävät ovat eräs työsopimuksen olennaisimmista ehdoista. Työtehtäviä ei tulisikaan koskaan määritellä pelkällä tehtävänimikkeellä vaan ne tulisi pyrkiä yksilöimään työsopimuksessa mahdollisimman tarkasti. Työtehtävät voidaan myös määritellä erillisellä tehtävänkuvausliitteellä. Jos työtehtävät on määritelty epäselvästi, syntyy työsuhteen aikana helposti epäselvyyttä työtehtävien laajuudesta.

Työsopimuksessa tulisi lisäksi pyrkiä välttämään yleislausekkeita ”sekä muut työnantajan määräämät tehtävät”.

Työntekopaikka

Työntekopaikka tulisi yksilöidä työsopimuksessa mahdollisimman tarkasti. Suositeltavinta olisi kirjata työsopimukseen vain yksi varsinainen työntekopaikka. Jos työsopimukseen kirjataan useita työntekopaikkoja, syntyy helposti epäselvyyttä mm. työmatkojen korvaamisesta.

Työsopimuksen kesto

Työsopimus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä perustellusta syystä ole tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun

  • määräaikaisten työsopimusten lukumäärä
  • tai niiden yhteenlaskettu kesto
  • taikka niistä muodostuva kokonaisuus

osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.

1.1.2017 lähtien voi pitkäaikaistyöttömän palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä. Tässä tilanteessa kuitenkin työsopimuksen enimmäiskesto voi olla enintään yhden vuoden. Vuoden kuluessa sopimus voidaan uusia enintään kahdesti, jolloin maksimissaan kolmen työsopimuksen kokonaiskesto saa olla enintään yhden vuoden. Ilman perustelua tehtävien sopimusten ei tarvitse olla yhtäjaksoisia.

Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhtäjaksoisesti työtön työnhakija. Alle kahden viikon pituinen työsuhde ei katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta.

Koeaika

Työsuhteen alkuun voidaan sopia enintään 6 kuukautta kestävä koeaika (1.1.2017 lähtien). Jos työsuhde kestää alle 12 kuukautta, saa koeaika olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Mikäli työntekijä on koeaikana ollut perhevapaan tai työkyvyttömyyden vuoksi poissa työstä, on työnantajalla oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Uutta koeaikaa sovelletaan 1.1.2017 tai sen jälkeen tehtäviin työsopimuksiin. Koeajan enimmäispituuden muutoksella ei ole vaikutusta työehtosopimuksiin perustuviin lyhyempiin koeaikoihin. Mikäli työehtosopimuksessa on sovittu lyhyemmästä koeajasta, on sitä noudatettava.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei kuitenkaan saa purkaa syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään voi tehdä koeaikapurkua taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla.

Palkka

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia palkkaehdoista, mutta palkan tulee olla vähintään työsuhteessa noudatettavan työehtosopimuksen mukainen. Myös luontoisedut, provisiot, tulospalkkiot ym. on syytä kirjata sopimukseen mahdollisimman selkeästi. Jos palkan on sovittu nousevan esim. koeajan päätyttyä, tulisi tämäkin kirjata selkeästi työsopimukseen.

Työaika

Työajan tulee olla lain ja työehtosopimuksen mukainen. Osa-aikatyössä on suositeltavaa sopia minimituntimäärä ja välttää ns. nollatuntisopimuksia. Jos työntekijä kuuluu työaikalain piiriin, tulee lisä- ja ylityöt korvata työaikalain ja työehtosopimuksen mukaisesti.

Työaikalain soveltamisen ulkopuolelle jäävät lähinnä ylin johto sekä ne työntekijät, jotka työskentelevät kotoaan tai muutoin sellaisissa olosuhteissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa työajan järjestelyä.

Vuosiloma ja lomaraha

Työntekijällä on oikeus vuosilomalain mukaiseen vuosilomaan, minkä lisäksi työsopimuksella voidaan sopia ylimääräisestä lomasta. Usein ylimääräisestä lomasta sovitaan silloin, kun työsuhde alkaa kesken lomanmääräytymisvuoden eikä työntekijälle lain mukaan ehtisi ensimmäisenä vuonna kertyä täysiä lomia. Ylimääräisestä lomasta sovittaessa on syytä sopia myös ko. loman ajalta maksettavasta vuosilomapalkasta ja lomarahasta.

Lomaraha ei ole työntekijän lakisääteinen oikeus, vaan voi perustua joko työehtosopimukseen, työsopimukseen tai työnantajan noudattamaan käytäntöön. Jos työsuhteessa ei noudateta mitään työehtosopimusta, on lomarahasta syytä sopia työsopimuksessa.

Salassapitovelvollisuus

Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Työsopimuksella voidaan sopia myös työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan kohdistuvasta salassapitovelvollisuudesta.

Kilpailukieltovelvollisuus

Työntekijä ei saa työsuhteen aikana tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema, ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Myös kilpailevan toiminnan valmistelu on kielletty.

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa

  • työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailevan työnantajan kanssa samoin kuin
  • työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa

Kilpailukieltosopimuksen solmiminen edellyttää työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä.

Kilpailukiellon kesto voi olla enintään 6 kuukautta tai enintään 12 kuukautta, jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa vahingonkorvauksen sijasta ehto enintään 6 kuukauden palkkaa vastaavasta sopimussakosta.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

Kilpailukieltosopimuksen keston rajoittaminen ja sopimussakon enimmäismäärä eivät koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.

Irtisanominen

Työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työnantajan irtisanoessa

  1. 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
  2. yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta
  3. kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta
  4. neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta
  5. kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Työntekijän irtisanoessa

  1. 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
  2. yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta

Usein irtisanomisaika sovitaan työsopimuslain tai työehtosopimuksen mukaiseksi. Osapuolet voivat kuitenkin sopia irtisanomisajasta myös laissa säädetystä poikkeavasti. Tällöin yleisimmin käytetty irtisanomisaika on molemmin puolin 1 kuukausi.

Myös määräaikaiseen työsopimukseen on suositeltavaa ottaa irtisanomisehto. Näin työntekijällä on mahdollisuus irtisanoutua myös ennen työsopimuksessa ilmoitettua työsopimuksen päättymispäivää.

Piilota pieni präntti.

TYÖNTEKIJÄ

  • Tekee työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena.
  • Ei toimi työnantajan edun vastaisesti.
  • Pidättäytyy työsuhteen aikana kilpailevasta toiminnasta, eikä paljasta työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia.

TYÖNANTAJA

  • Johtaa ja valvoo työn suorittamista.
  • Huolehtii asianmukaisista työvälineistä ja turvallisesta työympäristöstä.
  • Maksaa tehdystä työstä asianmukaisen palkan.

HENKILÖSTÖN EDUSTAJA

  • Auttaa erimielisyystilanteissa ja epäselvien asioiden selvittämisessä.
  • Ylläpitää porukan yhteishenkeä.
  • Neuvoo työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

AMMATTILIITTO

  • Tarkistaa työsopimuksen ja antaa mahdollisia parannusehdotuksia.
  • Antaa juridista neuvontaa työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa.
  • Hoitaa kollektiiviedunvalvontaa, joka heijastuu työsuhteen ehtoihin.