Previous
Next
  • Paikallinen sopiminen voi perustua joko työlainsäädäntöön tai työehtosopimusmääräyksiin. Työehtosopimukset mahdollistavat joustavamman ja laajemman paikallisen sopimisen.
  • Sopimuksen tulee aina perustua johonkin tiettyyn työlainsäädännön tai työehtosopimuksen määräykseen.
  • Osapuolia voivat olla myös työnantajaa edustava työnantajayhdistys ja yritysyhdistys tai yksittäinen työntekijä ja työnantaja
  • Aloitteentekijä voi olla työnantaja tai työntekijät.
Piilota pieni präntti.Avaas vähän.

Mitä on paikallinen sopiminen?

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työpaikkatasolla tapahtuvaa sopimista työsuhteen ehdoista tai niiden muuttamisesta. Paikallinen sopiminen voi perustua joko työlainsäädäntöön tai työehtosopimusmääräyksiin. Työehtosopimukset mahdollistavat joustavamman ja laajemman paikallisen sopimisen.

Mistä voidaan sopia?

Paikallinen sopiminen koskee yleensä palkkausta, työaikaa ja vuosilomaa koskevia ehtoja. Sopimuksen tulee aina perustua johonkin tiettyyn työlainsäädännön tai työehtosopimuksen määräykseen.

Kuka tai ketkä sopimuksen tekevät?

Paikallisen sopimuksen osapuolia ovat pääsääntöisesti työnantaja ja työehtosopimuksen mukainen henkilöstönedustaja. Paikallisen sopimuksen osapuolena voivat olla myös työnantajaa edustava työnantajayhdistys ja yritysyhdistys. Lähinnä työlainsäädännön tarkoittamissa paikallisen sopimisen tilanteissa sopimusosapuolena ovat yksittäinen työntekijä ja työnantaja.

Miten paikallisesti sovitaan?

Onnistunut paikallinen sopiminen perustuu aina vapaaehtoisiin, asiallisen tietojenvaihdon ja neuvottelumenettelyn jälkeen syntyneisiin kirjallisiin sopimuksiin. Aloitteentekijänä voi olla työnantaja tai työntekijät ja vapaaehtoisuuteen kuuluu myös se, ettei sopimukseen aina päästä.

Työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopiminen

Työehtosopimukset mahdollistavat joustavamman ja laajemman paikallisen sopimisen. Mikäli toimialalla on yritystä koskeva työehtosopimus (esimerkiksi teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus), perustuu henkilöstöryhmää koskeva työpaikkakohtainen paikallinen sopiminen työehtosopimuksen määräyksiin.

Se missä laajuudessa paikallisen sopimisen määräyksiä voidaan paikallisesti hyödyntää, riippuu siitä, kuuluko kyseessä oleva yritys työnantajaliittoon. Mikäli työnantaja on järjestäytynyt, pystyvät paikalliset osapuolet hyödyntämään joustavimmin työehtosopimuksen tarjoamat paikallisen sopimisen mahdollisuudet. Työehtosopimuksen ehtoja paremmista työsuhteen ehdoista voidaan sen sijaan aina sopia riippumatta.

Eri työehtosopimuksissa paikallisen sopimisen määräykset poikkeavat melko paljon toisistaan ja niissä on huomioitu kyseessä olevan alan erityiskysymykset. Työehtosopimuksissa on myös muotomääräykset siitä, kuka sopii ja millä tavalla.

Paikallinen sopiminen työehtosopimuksettomilla työpaikoilla

Monet työntekijät, varsinkin ylemmät toimihenkilöt, työskentelevät sellaisilla toimialoilla tai asematasoilla, joissa ei sovelleta mitään työehtosopimusta. Mikäli työehtosopimusta ei lainkaan ole tai työnantaja ei ole sellaista velvollinen noudattamaan, perustuvat työsuhteen ehdot työlainsäädäntöön (ennen kaikkea työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki) sekä työsopimuksen ehtoihin.

Esimerkiksi työaikalaki sallii sopimisen liukuvasta työajasta. Paikallinen työpaikkakohtainen sopiminen ja edellä mainituista laeista poikkeaminen on tällöin mahdollista lakien nimenomaisesti sallimissa rajoissa. Lain minimiä paremmista ehdoista voidaan sen sijaan aina sopia. Tällöin paikallinen sopiminen on ennen kaikkea yksilökohtaista sopimista työnantajan ja työntekijän välillä. Kukaan muu kuin työntekijä itse ei voi sopia työsopimuksensa ehtojen muuttamisesta.

Piilota pieni präntti.

TYÖNTEKIJÄ

  • Paikallisten sopimusten olemassaolon voi tarkistaa omalta henkilöstönedustajalta
  • Voit myös itse toimia aloitteentekijänä paikallisessa sopimisessa
  • – Jos olet itse sopijaosapuolena, huolehdi asiallisesta tietojenvaihdosta ja että syntyneet sopimukset tehdään kirjallisena. Tarkista perusteet tarvittaessa liitosta tai henkilöstönedustajalta.

 

TYÖNANTAJA

  • Noudattaa työlainsäädäntöä tai sovellettavaa työehtosopimusta
  • Voi toimia aloitteentekijänä paikallisessa sopimisessa
  • Mahdollistaa toiselle osapuolelle tasavertaisen neuvotteluaseman
  • Huolehtii asiallisesta tietojenvaihdosta ja että syntyneet sopimukset tehdään kirjallisena

 

HENKILÖSTÖN EDUSTAJA

  • On pääsääntöisesti toisena sopijaosapuolena
  • Auttaa työehtosopimuksen ja työlainsäädännön tulkinnassa ja on tarvittaessa yhteydessä liittoon
  • Huolehtii asiallisesta tietojenvaihdosta ja että syntyneet sopimukset tehdään kirjallisena

 

LIITTO

  • Kouluttaa ja tukee henkilöstön edustajia
  • Auttaa ja neuvoo tarvittaessa yksittäistä työntekijää.
  • Auttaa työehtosopimuksen ja työlainsäädännön tulkinnassa